Pe-lot-ta-vat a-si-at

E-lä-mäs-sä tu-lee ti-lan-tei-ta,

jot-ka o-vat pe-lot-ta-vi-a.

voi-vat he-rät-tää mo-nen-lai-si-a tun-tei-ta.

Sil-loin ei a-i-na tie-dä, mi-tä pi-täi-si teh-dä.

Pe-lois-ta kan-nat-taa ju-tel-la

van-hem-pien

tai

ys-tä-vien kans-sa.

Pel-ko ja muut voi-mak-kaat tun-teet

vie-vät myös voi-mi-a.

Sik-si on tär-ke-ää syö-dä

nuk-ku-a.

Sit-ten jak-saa

ul-koil-la

teh-dä sel-lai-si-a a-si-oi-ta,

jois-ta tyk-kää.

Sil-loin

mie-li rau-hoit-tuu.

Tu-los-ta ku-vat kes-kus-te-lu-a var-ten:

Pa-pu-ne-tin ku-va-työ-ka-lu