Pa-lo-tur-val-li-suus
O-le va-ro-vai-nen
säh-kö-lait-teit-ten
ja tu-li-tik-ku-jen kans-sa. 
Rik-ki-näi-set säh-kö-joh-dot
voi-vat a-i-heut-taa säh-köis-kun
tai tu-li-pa-lon.
Muis-ta a-i-na
kat-kais-ta vir-ta
lie-des-tä, 
uu-nis-ta
ja kah-vin-keit-ti-mes-tä. Käy-tä huo-lel-li-ses-ti
lei-vän-paah-din-taja
si-li-tys-rau-taa.
Ä-lä kos-ke-ta säh-kö-lait-tei-ta
mä-ril-lä kä-sil-lä.
Pyy-hi pö-lyt
te-le-vi-si-on ja 
mu-siik-ki-lait-tei-den pin-noil-ta.
Ä-lä pol-ta kynt-ti-lää
ver-ho-jen tai huo-ne-ka-lu-jen lä-hel-lä.
Sam-mu-ta kynt-ti-läten-nen kuin
pois-tut huo-nees-ta.
Jo-kai-ses-sa a-sun-nos-saon ol-ta-va
pa-lo-va-roi-tin.
Pa-lo-va-roi-tin hä-lyt-tää, kun a-sun-toon tu-lee sa-vu-a.
Tu-kah-du-ta pie-net pa-lot sam-mu-tus-peit-teel-lä 
tai jau-he-sam-mut-ti-mel-la.
Pois-tu pa-la-vas-ta ra-ken-nuk-ses-ta
ja soi-ta hä-tä-nu-me-roon 112.
Ker-ro pu-he-li-mes-sa,
mi-kä pa-laa 
ja il-moi-ta tark-ka o-soi-te.
Vas-taa si-nul-le e-si-tet-tyi-hin ky-sy-myk-siin
ja toi-mi oh-jei-den mu-kaan.
Pa-lo-kun-ta tu-lee sam-mut-ta-maan pa-lonja
an-taa en-si-a-pu-a.Tal-len-na hä-tä-nu-me-ro 112 pu-he-li-mee-si!
Tu-los-tet-ta-va ma-te-ri-aa-li: