Puk-ki o-vel-la kol-kut-taa
Puk-ki
o-vel-la kol-kut-taa,
tok-ko
hän
si-sään tul-la saa.
Ter-ve-tu-lo-a
puk-ki
vaan,
kans-sam-me pii-ri-ä tans-si-maan.
Si-sään
puk-ki nyt kii-ruh-taa,
lah-jat hän lap-sil-le heit-tää vaan.
Sit-ten
yh-des-sä rie-mui-taan,
sil-mät las-ten saa lois-ta-maan.
Pois-päin puk-ki taas mat-ko-aa,
muu-al-la
lap-set ne o-dot-taa.
Hä-nen on käy-tä-vä ym-pä-ri maan,
pit-kis-sä pe-nin-kul-ma-saap-pais-saan.
Sä-vel & sa-nat: trad.