Lii-ken-ne-tur-val-li-suus
Pyö-räi-li-jöil-leja
ja-lan-kul-ki-joil-le onu-sein
o-mat kul-ku-väy-lät a-jo-tien reu-nas-sa.
Pyö-rä-tei-täja
kä-ve-ly-tei-tä
ei o-le 
kai-kil-la teil-lä.
Sik-si on hy-vä muis-taa 
tur-val-li-suus
lii-ken-tees-sä.Kul-je tien reu-nas-sa ja
y-li-tä ka-tu suo-ja-tie-tä pit-kin.
Muis-ta kat-so-a mo-lem-piin suun-tiin, en-nen kuin y-li-tät tiet.Kun pyö-räi-let, 
käy-tä ky-pä-rää.Ky-pä-rä suo-jaa
pää-tä-si ja ai-vo-ja-si,
jos a-jat ko-la-rin.
Myös rul-la-luis-te-li-ja tar-vit-see
ky-pä-rän ja suo-ja-va-rus-teet.
Kun lii-kut pi-me-äl-lä,
käy-tä huo-mi-o-lii-vi-ä ja hei-jas-tin-tase-kä pol-ku-pyö-räs-sä
a-jo-va-lo-a!
Tu-los-tet-ta-va ma-te-ri-aa-li:Teks-ti: An-ne Palm-roth; toi-mi-tus: Mai-ja Y-lä-tu-pa